Nyt ollaan jännän äärellä. Kerron teille salaisuuden.
 |
| Kuva: Pixabay |
En ole kertonut tätä asiaa vielä läheisille, koska ollaan niin epävarmoilla päivillä vielä. Otan tässä tavallaan nyt riskin, sillä en tiedä, että lukeeko joku tuttuni tätä tekstiä. Jos lukee, niin toivoisin sinun kertovan mulle, että luit tämän ja tiedät salaisuuteni.
Tein viikko sitten positiivisen raskaustestin. Tai oikeastaan aika monta. Olen aina ollut himotestaaja, ja siinä vaan on aina sitä jännää, kun pääsee pissaamaan tikkuun. Ekana päivänä sain haamujen esiäidin, toisena haamun, sitten haalean plussan ja halusinpa tehdä myös CBn digin.
Jos kaikki menee siis hyvin, meille tulee kolmas lapsi ensi kesänä.
Tunteiden vuoristorata on aikamoinen ja päässä pyörii kysymyksiä. Paljon kysymyksiä ja huolenaiheita. Paljon kuitenkin onnentunteita ja iloa - tätä me toivoimme!
Esikoista odottaessa salasimme asiaa pitkään. Vasta niskaturvotusultran jälkeen joskus rv13 uskaltauduimme kertomaan läheisille. Töissä paljastin asian laajemmin vasta rakenneultran jälkeen, eli vasta joskus yli puolivälin. En vaan uskaltanut! Kuopusta odottaessani paljastimme ehkä joskus rv7-rv8 muutamille läheisille, kun olimme päässeet varhaisultraan.
Nyt tästä kolmannesta raskaudesta olen kertonut vain parille ystävälleni, ja nyt kerron siitä tänne. Jännittää. Todennäköisesti blogi tulee käsittelemään tulevaa raskausaikaani, enkä halua jättää mitään kirjoittamatta.
Toivon sydämeni pohjasta, että tämä raskaus päättyy onnellisesti. Vielä ollaan kuitenkin niin alussa, että mua jännittää ihan hulluna! Sanoinko jo, että jännittää?
Ei kommentteja