Viime yönä meidän 3vee heräsi keskellä yötä, kävi pissalla ja jäi sen jälkeen levottomasti pyörimään hereille. Tämähän on joskus lapsille ihan normaalia, ja varsinkin uniin ja yökäytökseen liittyen on pikkulapsiaikana monia normaaleja, joskin raskaitakin vaiheita. Tulee öiset eroahdistukset, jotkut saa kauhukohtauksia, harjoitellaan seisomista ja kävelemistä, höpötellään, nähdään painajaisia, tarkistellaan onko vanhemmat saatavilla, tunnetaan janoa ja vessahätää, on kasvukipuja, pelätään pimeää, ja joskus vaan nukutaan huonommin.
 |
| Kuva: Unsplash / Gabriele Motter |
Mutta allergiat. Meillä molempien lasten allergiat oireilee aina öisin. Vaikka uuden ruokakokeilun jälkeinen päivä ja ilta olisivat täysin normaaleja ja lapsi vaikuttaisi hyvinvoivalta nukkumaanmennessä, ei ikinä voi huokaista helpotuksesta ennen seuraavaa aamua. Oireet iskee useasti vasta öisin, riippumatta siitä onko uutta ruokaa annettu aamulla vai illalla.
Monesti on ollut haastavaa erottaa tavalliset lapsien univaiheet allergiaoireiluista. Ajan kanssa oma tulkintakyky on kehittynyt ja nyt se tilanteen analysointi käy jo helpommin. Siitä huolimatta, mä tulin jotenkin todella onnelliseksi viime yönä. Aada osasi kertoa nyt vasta toista kertaa ikinä, että äiti, mun mahaan sattuu.
En suinkaan ole iloinen siitä, että lapseni mahaan sattuu. On vaan niin helpottavaa, että lapseni osaa sen jo öisin kertoa sanoilla.
Joskus nämä tilanteet ovat olleet aika haparointia - yhdessä kohtaa meillä oli aika pitkäkestoinen vaihe, jolloin Aada heräsi aina arkisin aamuyöllä viideltä, kun hänen isänsä heräsi töihin. Tässä kohtaa Aada halusi aina siirtyä mun sänkyyn nukkumaan. Hän ei kuitenkaan jatkanut unia, vaan alkoi pelleilemään sängyssä, esti mun nukkumista ja monesti siinä tohinassa herätti myös Eevin. Tätä kekkulointia kesti yleensä pari tuntia per yö. Erotin tämän allergiaoireiluista, sillä isänsä vapaapäivinä tätä ei tapahtunut lainkaan, ja työpäivinä sitä puolestaan tapahtui, vaikka oltiin pelkästään turvaruuilla, eikä kokeiltu mitään uusia ruokia, tai käytetty epävarmaksi jääneitä ruoka-aineita. Meillä tuollainen yökäytös ns. "muuten vaan" ei ole sallittua, vaan yöllä kuuluu nukkua, ja sitä piti tässä tilanteessa koittaa lapselle opettaa. On kuitenkin ollut myös sellaisia öitä (ja päiviä), jolloin olen kokenut todella haastavaksi tunnistaa, että onko nyt kyse jostain temppuilusta, vai onko allergiaoireet nyt kiusaamassa.
 |
| Kuva: Unsplash / Krista Mangulsone |
Tällä hetkellä Aadan öiset allergiaoireet saavat hänestä tosi levottoman. Hän pyörii, sätkii, riuhtoo peittoa, möyrii, vieressä ollessa nipistelee ja potkii. Uni ei jatku, ja monesti hän alkaa höpöttelemään, itkahtelemaan ja herättelemään muita. Oireiden ollessa päällä, en kuitenkaan koe, että voisin mitenkään häntä torua tuosta käytöksestä. En voi edes kuvitella, että miltä se allergioiden aiheuttama olotila suolistossa tai muualla kehossa tuntuu, jos se estää nukkumasta ja pitää hereillä. Ei meillä tietenkään silloinkaan kuulu esimerkiksi mölistä tai herättää pikkusiskoa, mutta silloin tuo käytös, kaikki pyöriminen ja levottomuus, on enemmän ymmärrettävää. On todella tärkeää, että äitinä osaan tunnistaa ne hetket, jolloin meillä ei vain huvikseen kekkuloida, vaan on kyse allergiaoireista. Silloin mä ymmärrän hänen käytöstä paremmin ja osaan olla läsnä, lohduttaa, lääkitä ja olla kärsivällinen.
Äiti, mun vatsaan sattuu.
Kiitos kun osasit kertoa. Sen ansiosta ymmärsin välittömästi hakea allergialääkettä, ja puolen tunnin päästä se alkoi helpottaa, jolloin pääsimme molemmat jatkamaan unia. Mikä tämän viimeöisen takana sitten oli, onkin toinen kysymys. Eilisten synttäreiden kakun pursotuksissa ollut sininen väriaine? Pari palaa maksamakkaraa? Hiukan aiempaa isompi määrä vehnää? Jaa-a.
Ei kommentteja