Ohje ruokapäiväkirjan pitämiseen puhelimella: Diaro-sovellus

Ei kommentteja
Vuodenvaihteessa tulee täyteen kolme vuotta, kun olen lähes joka päivä täyttänyt ruoka- ja oirepäiväkirjaa. Jotta ruokapäiväkirjaa jaksaa täyttää, tulee systeemin olla mahdollisimman miellyttävä ja vaivaton. Tässä postauksessa kerron miten meillä homma toteutetaan.

Ruoka- ja oirepäiväkirjan voi toteuttaa ihan perinteisesti hyödyntäen paperivihkoa ja kynää. Mä totesin aika nopeasti, että se ei ole mun juttu. Vihko ei ole koko ajan käsien ulottuvilla, en pidä käsialastani, ja mieleeni juolahtaa aina yömyöhään asioita, joita olisi pitänyt merkata ylös. Vihkosysteemi on myöskin vähän kankea itse tiedon hyödyntämisessä - jos mun pitäisi viimeisimmän puolen vuoden ajalta tarkastella esimerkiksi niitä päiviä, jolloin lapseni on syönyt porkkanaa, ja sitten alkaa vihkon sivujen välillä selailemaan niiden päivien oireita, olisi siinä aika iso urakka. 

Löysin tarkoitukseen aivan loistavan sovelluksen. Sovellus on nimeltään Diaro. Se ei ole alkuperäiseltä tarkoitukseltaan ruokapäiväkirja, mutta muokkautuu siihen käyttöön aivan loistavasti.

Vielä ennen Diaron esittelyä, kerron miksi se on niin loistava tähän tarkoitukseen:
- Puhelin ja siten myös mahdollisuus päiväkirjan täyttämiseen kulkee useimmiten aina mukana
- Merkintöihin on helppo tehdä lisäyksiä ja niitä voi muuttaa ilman sotkuista lopputulosta
- Käyttöliittymä on helppo ja yksinkertainen
- Sovellus näyttää tarvittaessa ainoastaan ne merkinnät, jolloin jokin tietty ruoka-aine on ollut käytössä -> mahdollistaa ja helpottaa jonkin tietyn ruoka-aineen lähempää tarkastelua ja yhdistämistä oireiluun
- Tiedonhaku on nopeaa
- Aiempien ruokakokeilujen päivämäärät löytyy vaivatta
- Sen avulla saa kerättyä yhteen paikkaan useamman lapsen ruokapäiväkirjat ja oireilut 

**

Päänäkymä:



Yllä kuvankaappaus päänäkymästä. Päänäkymässä näkyy päiväkirjamerkinnän otsikot ja pari ensimmäistä riviä tekstiä, tägien määrä (eli tässä tapauksessa ruoka-aineiden, vitamiinien ja lääkkeiden määrä) sekä kansio (esimerkiksi "Eevin ruuat" tai "Aadan ruuat"). 

Kirjoitan kunkin päivän otsikkoon lyhenteet jokaisesta sinä päivänä syödystä ruoka-aineesta, lisäravinteesta ja lääkkeestä. Näin saan päänäkymää selaamalla jo pikaisesti vilkaistua, että mitä kyseisenä päivänä on syöty. Otsikkorivillä kirjoitan aina sen lyhenteen isoilla kirjaimilla, joka on kyseisenä päivänä ollut testin alla (esimerkiksi ylläolevassa kuvassa on ollut testin alla VIT = monivitamiini ja MUS = mustikka). Koska päänäkymässä näkyy pari ensimmäistä riviä kunkin päivän tekstistä, yritän aina kirjoittaa tekstin alkuun ne kaikista olennaisemmat tiedot - yö huono/hyvä, itkuinen/hyväntuulinen, peppu palanut, päikkärit hyvät/huonot, uusi hammas jne.

Päiväkohtainen näkymä:



Yllä on esimerkki yhden päivän merkinnästä. Alkuun olennaiset tiedot päivästä ja mahdolliset oireet, ja sen jälkeen syödyt ateriat. Lisään jokaiselle päivälle myös tagit kustakin syödystä ruoka-aineesta. Alempana lisää tageista kohdassa Tagilistan käyttö.

Kirjoitan monesti myös omia epäilyksiäni ylös, koska muuten unohdan ne. Joskus niissä saattaa olla perää ja ne helpottaa päättelyiden tekemistä myöhemmin. Alla esimerkkikuva pohdinnasta.



Tagien käyttö:

Tagien käyttäminen on hyödyllistä, sillä Diarossa pystyy etsimään ja selaamaan merkintöjä tagien perusteella. Eli toisinsanoen, merkintöjä pystyy etsimään ja selaamaan kunkin ruoka-aineen perusteella. Merkinnät saa koottua näkyviin vain niiltä päiviltä, jolloin valittu ruoka-aine on ollut käytössä.

Jos haluaa joskus käydä läpi niitä päiviä, jolloin lapsi on saanut esimerkiksi mangoa, se onnistuu mango-tagin avulla. Tämä helpottaa suuresti varsinkin niissä tilanteissa, kun pitää tutkia, että onko joku tietty ruoka-aine syyllinen johonkin oireiluun. Jo nopeasti silmäilemällä Diaron päänäkymästä kaikkia mango-päivien merkintöjä, saattaa huomata, että kaikkia päiviä yhdistää esimerkiksi itkuisuus ja huonot yöunet. Tällöin ymmärtää ottaa mangon tarkempaan tarkasteluun.

Joskus syyllistä voi olla vaikeaa tunnistaa lyhyellä aikavälillä ja sen sopivuudesta voi hämääntyä. Kun saadaan pidemmän aikavälin tieto käyttöön ruoka-ainekohtaisesti, epämääräisen oireilun aiheuttajaksi voi joskus löytyä joku jo pitkäänkin käytössä ollut ruoka-aine.

Tageista hyötyy myös silloin, kun pohdiskelee milloin viimeksi on jotakin ruoka-ainetta kokeillut. Valitsemalla esimerkiksi kananmuna-tagin, löytää niiden päivien merkinnät ja ajankohdat, jolloin kananmuna on viimeksi ollut käytössä.

Esimerkki tagilistasta:



Tagilista näyttää myös kuinka monta merkintää kyseisen tagin takana on. Eli toisinsanoen, se kertoo kuinka monena päivänä kyseistä ruoka-ainetta on annettu.

Jos Diaroa käytetään useamman lapsen ruokapäiväkirjana, kertoo numero lasten yhteenlasketut kerrat, jolloin ruoka-ainetta on annettu. Tageja voi silti hyödyntää lapsikohtaisesti valitsemalla ensin haluamansa lapsen kansion, ja sen jälkeen valitsemalla haluamansa tagin. Kansioiden käytöstä lisää alla.

Kansioiden käyttö:


Kansioilla saa värikoodattua kaikki merkinnät. Päänäkymässä päivien vasemmassa reunassa on kyseisen kansion väri. Sovelluksella voi merkata esimerkiksi useamman lapsen ruokapäiväkirjaa, tai vaikka äidin ruokapäiväkirjan ja lapsen ruokapäiväkirjan. Värit helpottavat päänäkymässä eri henkilöitä koskevien merkintöjen erottamista. 



Yllä esimerkkinä mun tekemät kansiot. Esikoisen ruokapäiväkirjan merkinnät on pinkissä ruokakansiossa, kuopuksen oranssissa. Esikoisen aikana merkitsin myös unet erilliseen merkintään (vihreä kansio), kuopuksen unet olen taas aina kirjoittanut samaan tekstiin ruokakansion alle.

Lääkekuurit olen merkinnyt omaan kansioonsa (esimerkiksi ihottumien hoitoon määrätyt kortisonikuurit). Näin saan tarkasteltua kätevästi erilaisia lääkekuureja ja niiden ajankohtia valitsemalla päänäkymässä ainoastaan Lääkkeet-kansion tekstit näkyviksi. Jokapäiväiset lääkkeet, esimerkiksi kuopuksellani Nalcrom ja antihistamiini, on kirjoitettu ainoastaan kyseisen lapsen ruokakansion alle ruokamerkintöjen yhteyteen, ja kaikki käytetyt lääkkeet on päivittäin merkitty myös tägein.

Lisäksi olen koonnut esikoisen tällä hetkellä sopivat ruoka-aineet yhteen kansioon ja epäsopivaksi todetut toiseen kansioon. Nämä merkinnät olen tehnyt tulevaisuuden päivämäärällä, jotta päänäkymässä nämä kirjoitukset näkyvät aina ylimpänä, ja pääsen niitä nopeasti tarkistamaan (kts. kuva alla). Noista merkinnöistä saan myös kätevästi copypastettua listat vaikka sukulaisille tarpeen vaatiessa.


Yleisiä ohjeita ruoka- ja oirepäiväkirjan pitoon:


Ruoka- ja oirepäiväkirjan tarkoitus on auttaa oireiden tunnistamisessa ja seuraamisessa, sekä helpottaa epäsopivien ja sopivien ruokien löytämistä. Kannattaa panostaa riittävään informaatioon, jotta päiväkirjan pitämisestä tosissaan hyötyy.

Ruoka- ja oirepäiväkirjaan kannattaa merkitä seuraavia asioita
- Syödyt ruoka-aineet eriteltynä
- Yöunen laatu (heräilyjen määrä, valvominen, levottomuus, yöitkut, yöunen kesto)
- Päiväunien laatu
- Nukahtamisvaikeudet
- Mieliala (itkuisuus, aggressiivisuus, uhmakkuus, väsymys, ..)
- Iho (ihottuma ja sen laajuus ja esiintymismuoto, lehahdukset, nokkosrokot, ihon rasvaukset ja hydrokortisonin tarve, ..)
- Uloste (ulostamiskerrat, ulosteen olomuoto ja väri, mahdollinen ripuli, ummetus jne)
- Ilmavaivat, vatsanväänteet
- Refluksioireet
- Lääkkeet
- Jotkin ulkoiset muuttujat, kuten puhkeavat hampaat, flunssat, rokotukset, mahdolliset vahinkoaltistukset, tosi virikkeiset päivät, pakkasilma jne.
- Mikä tahansa muu tieto, joka itsestä tuntuu olennaiselta tai tärkeältä tietää jatkossa
- Joskus tarpeen on myös eritellä kunkin ruuan ja esiintyneen oireen kellonajat
- Omat pohdinnat mistä jokin havaittu asia voisi johtua 

Ei kommentteja