Tällä hetkellä mennään jo raskausviikoissa 24+1.
Rakenneultra oli parisen viikkoa sitten. Jännitin rakenneultraa todella paljon - en vauvan sukupuolen selviämisen takia, vaan siksi, että pelkäsin saavani sieltä huonoja uutisia. Keskenmenon jälkeen on ollut todella vaikea luottaa asioiden kulkuun tässä uudessa raskaudessa.
Rakenneultra tehtiin poikkeuksellisesti äitiyspolilla. Tavallisesti se tehdään täällä meilläpäin neuvolalääkärin toimesta, mutta hän oli juuri niinä viikkoina kesälomalla. Olin tähän itseasiassa tyytyväinen, sillä uskon, että äitiyspolilla on kuitenkin hieman enemmän tietotaitoa ja mahdolliset poikkeavuudet havaittaisiin varmasti siellä.
Tuttuun tapaan ajat oli hieman myöhässä. Miten se onkin aina niin, että kun edessä on joku mitä oikein kovin jännittää, niin ajat on myöhässä? Tällä kertaa selvittiin noin puolen tunnin odottelulla, kun esikoisen raskausajoilta muistan jonkun ultran olleen myöhässä liki kaksi tuntia. Se oli kuumottavaa odotusta!
Rakenneultrassa lääkäri oli välillä pitkiäkin aikoja hiljaa, ja välillä taas selosti mitä milloinkin näkyi. Olin todella peloissani. Varsinkin kun sydäntä ultrattiin aika pitkään, ja huoneessa vallitsi hiljaisuuden lisäksi vain tasainen laitteiden humina, ehdin käymään monenlaisia ajatuksia päässäni. Mitä jos kaikki ei olekaan hyvin? Mitä jos nyt raskauden puolivälissä tippuu pommi, ja lääkärillä onkin jotain huonoja uutisia?
Voi sitä helpotuksen määrää - meidän vauvalla oli rakenneultrassa kaikki hyvin!
Tästä helpottuneena uskaltauduin myös kysymään, josko vauvan sukupuolta näkyisi. Kyllähän sekin näkyi - meille on tulossa kolmas prinsessa! 💕
 |
| (Pixabay / TerriC) |
Rakenneultran jälkeen aloinkin jo odottaa ns. Kela-neuvolaa. Kela-neuvolassa annetaan raskaustodistus, jolla voi hakea Kelasta äitiysavustusta ja etuuksia. Kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää voi tuon todistuksen saada, ja silloin on myös oikeutettu äitiyslomaan. Raskaustodistuksen myötä sain myös toimitettua töihin virallisen ilmoituksen tulevista perhevapaista.
Kävin neuvolassa rv23+1. Kaikki oli hyvin. Kovin matalat verenpaineeni oli jopa nousseet hiukan korkeampiin lukemiin ollen 103/71, ja sen olen tuntenutkin olossa. Oma paino on noususuunnassa, mutta raskautta edeltäneeseen painoon on vielä +400g matkaa. Sf-mitta mitattiin ensimmäisen kerran ja se oli 19 ollen keskikäyrän tuntumassa. Sain tällä käynnillä myös lähetteen verikokeisiin sikiön RhD-veriryhmän selvittämiseksi, sillä olen itse RhD-negatiivinen. (Raskausajan veriryhmä-/vasta-aineseulonnoista löytyy asiasta kiinnostuneille hyvin tietoa Veripalvelun sivuilta)
Neuvolakäynnin jälkeen pääsin täyttelemään lomakkeita. Kelaa varten piti täyttää lapsilisähakemus, vanhempainrahahakemus ja äitiysavustushakemus. Töihin täytin lomakkeet sekä hoitovapaani jatkumisesta edelleen 18.9. asti, että uudesta äitiyslomastani 19.9. alkaen. Nyt tämä hakemus- ja ilmoituspuoli onkin hoidettuna tämän raskauden osalta, jes!
Tänään kävin labrassa antamassa näytteet sekä tuota sikiön veriryhmämääritystä varten, että kilpirauhasen liikatoiminnan kontrollia varten. Tänään piti olla myös sokerirasitus, mutta flunssan takia päädyin siirtämään sen ensi viikolle, koska flunssa kuulemma nostaa sokeriarvoja.
Noin muuten nämä viikot ovat menneet melkoisessa väsymyksen ja voimattomuuden sumussa. On neljän vuoden univelkaa allergisten lasten kanssa, raudanpuutetta, kilpirauhasen liikatoimintaa ja huonoja yöunia. Plus ihan vaan raskaus, sekin väsyttää! Onko siis ihmekään, jos koko ajan väsyttää, hengästyttää, olo on voimaton ja järkikään ei oikein juokse? Huhhuh!
Parempia oloja odotellessa koitan myös jaksaa nauttia kesästä ja tuosta ihanasta valon määrästä. Onneksi on kesä, se tekee tästä väsymyksestä edes vähän helpompaa. No, nyt on jo 60% raskaudesta takana, jaksaa jaksaa!
Ei kommentteja